Varpakylän alueeseen laskettiin 1900-luvulla Turhanvaara, Helylänniemi, Evaniemi, Hukkala ja Törisijä. Varpakylän aluetta kuten Hukkalan aluettakin on sanottu joskus myös Rannankyläksi. Kylien välinen raja on vaihdellut asiakirjoissa eri aikakausina. Pappila sijaitsi kirkon läheisyydessä. Hautausmaa oli Gauroinniemessä. Kirkkoherroista viimeisimpiä olivat Aleksanteri Loginevski, Leonid Homanen ja Mikael Ritamo. Varpakylän praašniekat olivat Sroitšanpäivä eli helluntai ja Emänpäivä eli Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivä 15. elokuuta. Lisäksi vieristä, Herran kasteen juhla eli Loppiainen 6. tammikuuta. Varpakylä-Hukkala oli pogostan keskus 1930-luvulle asti, jolloin tapahtui seurakuntajako ja myös kunnanvirasto siirrettiin Suvilahteen. Suojärven ensimmäinen marttayhdistys perustettiin Varpakylään vuonna 1920. Puuhanaisina olivat Eevi Honkala, Sanni Karpin, Nasti Joska, Martta Hokkinen ja Ahri Titoff-Talvilinna. Kylässä toimi myös läntinen maamiesseura, jonka puheenjohtajana oli Ivan Mara. Kansakoulun Varpakylä sai vuonna 1887 samanaikaisesti Leppäniemen kanssa. Opettajista pitkäaikaisin oli oman pitäjän ”briha” Iivo Honkala. Venäläinen ministerikoulu aloitti vuonna 1904 kaksiluokkaisena vuokrahuoneissa. Koululla oli oma tontti. Varpakylässä oli kunnanlääkäri, apteekki, eläinlääkäri, majatalo, kulkutautisairaala sekä lukuisia kauppoja. Tunnettuja kauppiaita olivat Jemeljan Filipoff, Soson Matsinen ja Nikolai Karpin. Linja-autoliikennettä harjoitti Johannes Karppanen. Varpakylässä aloitti toimintansa vuonna 1890 Suojärven kutoma- ja käsityökoulu opettajanaan Anna Poutanen.
Sukuja: Tsutsunen–Jaskanen- Määränen–Kukkonen–Matsinen–Hilkkonen-Happo. Hokkinen–Harjunen-Nilosaari-Lahti- Köpönen. Haukka
Törisijän kylä
Törisijän kylällä on tarkoitettu Varpakylän keskustan aluetta Pappilasta pohjoiseen, kolmen tien risteykseen asti. Nimensä kylä on saanut vetiseen lahteen laskevan puron mukaan, sillä puro piti maan pinnalle pursutessaan ”törisevää” ääntä. Luonnonoja sai alkunsa Papinsuosta Varpakylän itäpuolelta ja laski kirkon pohjoispuolella olevaan poukamaan. Törisijä mainitaan kylänä ensimmäisen kerran vuoden 1637 maakirjassa. 1700-luvun maakirjoissa Törisijä on korkeintaan neljän tilanumeron kylä. Edelleen1800-luvun rippikirjoissa Törisijä (Terezi) oli omana kylänään, mutta isojaossa se sulautui Varpakylän alueeksi. Useat Törisijän asukasperheet joutuivat muuttamaan kauemmaksi keskustasta Vuonteleen kylään.
Törisijän kylän keskellä, pellolla maantien varrella, järven rannalla 1,5 km:n etäisyydellä kirkosta sijaitsi Kristuksen kirkastuksen tšasouna. Se oli uusittu vuonna 1932, mutta alkuperäinen rakennettiin luultavasti jo vuonna 1730. Tšasounan paikan valinnan arvellaan liittyvän Helylänniemen vanhan kalmiston sijaintiin ja siellä lepäävien vainajien muisteluun. Tšasounasta oli lyhyt matka veneellä lahden yli Helylänniemeen. Sitä ei pidetä varsinaisena kyläpyhäkkönä, sillä siinä ei alun perin ollut kelloa.
Törisijässä myllärinä toimi vuonna 1753 Konstantin Iivananpoika ja vuoden 1764 maakirjan aikaan Ivan Andreinpoika, mahdollisesti Turhanen. 1800-luvulla ei myllyä enää mainita.
Sukuja; Joska-Pörkki Tikku-Tikkunen- Karppanen-Stjonku-Lökki-Malja Kodjunen- Itjunen- Kuppinen
Turhanvaara
Turhanvaaran nimestä voisi päätellä, että asutuksen olisi perustanut jo 1600-luvun alkupuolella Rannankylässä asunut Turha-niminen suku. Vuonna 1637 maakirjassa Kärjänselkä-nimisessä paikassa mainitaan Fedorko Turha (Feodor) ja Cusomka Turha (Kuisma). Kylänä Turhanvaara tulee esille ensimmäisen kerran vuoden 1766 rippikirjassa, ja tuolloin kaikki asukkaat olivat samaa sukua. Vuoden 1805 kartassa on mainittu nimeltä Turhanvaaran kylä ja siellä viisi taloa. Vuonna 1647 syntynyt Malanti Vasilinpoika ja hänen isänsä veli Ignati (s.1670) perheineen muodostivat Turhanvaaran kyläkunnan vuonna 1766.
Sukuja: Mara- Piminäinen-Turhanen Havu-Jeminen Koukkunen- Kylmätsy Siikanen-Uljonen- Kyyrönen-Kononen-Onttinen
Kaivosien kylä
Ensimmäinen maininta Kaivosien kylästä on jo niinkin varhain kuin 1780-luvun metrikkakirjasta. Nimeä on kirjoitettu eri tavoin, esim. topografikartassa on Kaivosten kylä. Nimi tarkoittanee pikkukaivoja eli lähteitä. Savelei Haukan muuttaessa Haukkavaaralle oli Kaivosien kylässä jo kaksi taloa. Linkolan kulkiessa Suojärvellä ”Kaivoisten” kylässä oli kuusi taloa ja hänelle kerrottiin, että 25 vuotta aiemmin (vuonna 1890) siellä oli vain kolme taloa. Asukkaiden mukaan kylän kaksi vanhinta taloa oli rakennettu noin vuonna 1820. Isojaon jälkeen taloja oli noin kymmenen. Kaivosien kylästä oli viisi kilometriä Haukan kylään. Kisonen Haukan kylä Kylä sijaitsee Varpakylästä kymmenen kilometriä pohjoiseen vaaralla, jolle Savelei Jefiminpoika (s.1778) Haukka antoi nimen siellä kulkiessaan. Savelei muutti perheensä vaaralle vuonna 1825 keväällä. Vielä vuonna 1875 kylä muodostui vain yhdestä talosta. Haukan suku rakensi alueelle 1800-luvun aikana kahdeksan taloa. Ennen talvisotaa kylään muutti muitakin asukkaita, ja talvisodan alkaessa kylässä oli 16 taloa.
