Varpakylä

Evanniemi, Helylänniemi, Hukkala, Turhanvaara, Törisijä

Kyläkuvaus

(Lähde: Oma Suojärvi kuvina, 1991, s.242)

Varpakylän osia olivat Turhanvaara, Helylänniemi, Evanniemi, Hukkala ja Törisijä. Vanhin asuttu paikka oli Helylänniemi, jota myös asujien mukaan myöhemmin Brillinniemeksi mainittiin. Se sijaitsi Suojärven pohjoisrannalla. Kylään oli muuttanut asujia Laatokan rantamilta.

1500-luvulla Helylänniemellä mainitaan 10 taloa ja perimätiedon mukaan Suojärven vanhin kirkko oli siellä. Asutus laajeni. Varpakylän aluetta on sanottu joskus myös Rannankyläksi.

Suojärven yli avautuivat upeat, laajat näkymät vaaraiselle vastarannalle ja edustalla oleviin saariin. Kauneimmillaan Varpakylä näkyi tyyneen järveen heijastuen. Asukkaiden vauraus leimasi kyläkuvaa.
Jo vuonna 1716 Käkisalmen linnanpäällikkö antoi käskyn kirkon rakentamisesta. Entinen lienee palanut. Varpakylän kirkko oli pyhitetty Pyhälle Kolminaisuudelle. Tulipalojen vuoksi kirkko on rakennettu useita kertoja uudestaan.

Pappila sijaitsi kirkon läheisyydessä. Hautausmaa olin Gauroinniemessä. Kirkkoherroista viimeisimpiä olivat Aleksanteri Loginevski, Leonid Homanen ja Mikael Ritamo. Varpakylän pruazńikat olivat Sroitšanpäivä ja Emänpäivä.

Varpakylä-Hukkala oli pogostan keskus 1930-luvulle asti, jolloin tapahtui seurakuntajako ja myöskin kunnanvirasto siirrettiin Suvilahteen.

Varpakylässä oli ”voikoita mužikoita”, joilta liikeni aikaa yhteiskunnallisiin asioihin. Myös kylän emännät olivat virkeitä. Sitä todistaa Suojärven ensimmäisen Marttayhdistyksen perustaminen Varpakylään vuonna 1920. Puuhanaisina olivat Eevi Honkala, Sanni Karpin, Nasti Joska, Martta Hokkinen ja Ahri Titov-Talvilinna. Kylässä toimi myös läntinen maamiesseura, jonka puheenjohtajana oli Ivan Mara.

Kansakoulun Varpakylä sai vuonna 1887 samanaikaisesti Leppäniemen kanssa. Opettajista pitkäaikaisin oli oman pitäjän ”briha” Iivo Honkala.

Varpakylässä oli kunnanlääkäri, apteekki, eläinlääkäri, majatalo, kulkutautisairaala sekä lukuisia kauppoja. Tunnettuja kauppiaita olivat Jemeljan Filipov, Soson Matsinen ja Nikolai Karpin.Linja-autoliikennettä harjoitti Johannes Karppanen. Ivan Hokkisen mallitila edusti talonpoikaisvaurautta. Hokkisen suku vaikutti monin tavoin kotikylänsä ja koko pitäjän hyväksi.
Varpakylässä aloitti toimintansa 1890 Suojärven kutoma- ja käsityökoulu opettajanaan Anna Poutanen.

Varpakylän vanhoja asujasukuja:

Haltsoin
Lerssi, Brilli, Möhkö, Kanerva, Stonku
Karppanen, Lökki, Malja, Tikkunen
Hokkinen, Harjunen, Lahti, Köpönen, Nilosaari, Pappi
Pahka, Sidorov, Hilkkonen
Määränen, Kukkonen, Matsinen
Truhponen, FilipovMitrunen, Utkin-Sorsa
Vilokkinen, Kaakkunen
Tumana, Kyyrönen, Kananen
Kisonen
Tsutsunen, Jaskanen, Harakka, Honkala, Haapala
Koukkunen, Kylmänen
Kuutti, Jyrkinen, Pyy, Hämynen, Memonen, Gostjala
Titov, Tiittanen, Mara, Turhanen, Piminäinen, Kononen , Onttinen
Siikanen, Uljonen, Jeminen, Havu, Happo, Atjonen
Itjunen, Kodjunen
Haukka
Teljägin, Kuismala
Koivunen
Mahilainen
Martiskainen
Pekkanen
Pönkä
Tähkänen
Sankkinen
Norppa
Pörkki, Joska