Vaaksaus

Vaaksausjärvi sijaitsee lähellä entisen Korpiselän pitäjän rajaa Vegaruksesta luoteeseen. Yhden suvun asuttama Vaaksauksen kylä oli järven pohjoisosassa olevan Ellinginlahden itärannalla. Maarekisterissä kylä oli Vegarus n:o 14 vuoteen 1934 asti. Tuolloin siitä muodostettiin oma maarekisterikylänsä ja tilasta tuli Vaaksaus n:o1. Vaaksauksen kylän ensimmäisestä asutuksesta oli merkkejä Vaaksausjärven rannalla Perttilahdessa. Lahdessa oli kivirauniot, jotka näyttivät uuninpohjakiviltä. Ne olivat perimätiedon mukaan isonvihan aikaisten pakolaisten jäljiltä, eli 1700-luvun alkupuolelta. Pienen kylän pitkäaikaiset asukkaat, Jupit, siirtyivät sinne Vegaruksen Kirveskankaalta noin vuonna 1830. Vaaksauksen kylässä ei ollut tšasounaa, mutta oma hautausmaa oli Kalmansaaressa. Alue kuului Vegaruksen koulupiiriin, vaikka pitkän matkan takia ei sieltä juuri koulua käyty. Suojärven pitäjän pisin, 24 km:n koulumatka oli Vaaksauksen lapsilla. Koko 1800-luvun ajan ja alun 1900-lukuakin Vaaksauksen liikenne suuntautui Vegarukseen, jossa käytiin kaupalla ja sukuloimassa. Kylä sai oman maantiensä vuonna 1934, jonka jälkeen sieltä käytiin useimmiten Korpiselän Ägläjärvellä asioilla. Aiemmin tuolla 25 kilometrin kävelymatkalla piti vaihtaa venettä kolme kertaa järviä ylitettäessä. Ennen sotaa kylässä oli kolme maanviljelystilaa ja metsänvartijan talo. Vuoden 1805 kartassa Vaaksauksessa oli jo kaksi taloa, joten Jupit eivät olleet kylän ensimmäiset asukkaat, vaan kylää asui Jefim Markinpoika Hattunen (s.1753) perheineen. Hattusten muutto lienee tapahtunut vuosisadan vaihteessa, koska 1818 henkikirjassa talo on kirjattu uudisasutukseksi. Mihaila Sissoinpoika Jupista (s.1788) tuli heidän vävynsä Juppi