Pönttösenvaara

PÖNTTÖSENVAARA eli Savinisto

Pönttösenvaaran kylää kutsuttiin myös Savinistoksi, ja se sijaitsi Suojärven pohjoisosan länsirannalla, samannimisen vaaran ja Suojärven välimaastossa, kolmen tien risteyksen tuntumassa. Kylä rajoittui pohjoisessa Nasareinvaaran kylään. Annantehtaalta kylään tultaessa ylitetään Savinistonsilta ja vasemmalle käännyttäessä tie vei ennen Korpiselkään asti, nykyään Vegaruksen kylään. Aikanaan sillan ali kulkevan joen varrella oli Paavo Lerssin vesimylly. Saviniston ”tienšuara” oli suosittu kokoontumispaikka. Pönttösenvaaralla ei ollut tšasounaa eikä koulua, mutta tienhaaran läheisyydessä oli Helluntaiseurakunnan hautausmaa. Palvelut olivat Varpakylässä ja Salonkylässä. Pönttösenvaaralle saattoi antaa nimen 1630-luvulla Vaaralla asuneet Fedorko ja Sentka Päntyieff. Savinisto voi olla Savina-nimisen miehen mukaan johdettu ja tarkoitti ehkä Savinan taloa ja perhekuntaa. 1800-luvulla lähistöllä asui Savva Nikitinpoika (s. 1775) Rumpunen, jonka isä Nikit Filipinpoika (s.1755) eli Nasarenvaaran kylässä 1780-luvulla. Toisaalta myöhemmin arveltiin, että Savinisto olisi alueen savisesta maasta johtuva nimi. Noin 1920-luvulla Tsutsuset pitivät siellä lyhyen aikaa tiilitehdastaxxvi. Savea otettiin Savinistosta ja Jerosien puolelta Lylysillan läheltä, mutta koska tiilistä ei tullut kunnollisia, toiminta lopetettiin. Pönttösenvaaran kylään muutti Ionniki Lerssi (s.1827) vuonna 1890 Vuonteleen kylästä. Hänen poikapuolensa olivat syntyjään kokonniemeläisiä ja käyttivät sukunimeä Kokkonen. Lerssin oma poika Paavo Lerssi (s.1884) toimi kylän myllärinä.

Sukuja: Lerssi, Jyrkinen–Pyy–Kuutti