Nasareinvaaran kylää kutsuttiin myös Jerosiksi. Se sijaitsi Suojärven pohjoispään luoteisosassa Helylänniemen ja Pönttösenvaaran välillä. Asutus sijaitsi Suojärveä kiertävän tien läheisyydessä Nasareinvaaran ja Suojärven välisessä maastossa. Kylällä ei ollut omaa tšasounaa, hautausmaata eikä koulua, vaan sieltä kuljettiin asioilla ja koulussa Varpakylässä ja Salonkylässä. Kylässä oli jatkosodan aikana kenttähautausmaa, jonka ympärillä oli aita ja haudoilla valkoiset ristit. Kylässä toimi opintokerho Siiri Tepposen johdolla. Virallinen nimi on tullut alueella vuonna 1631 asuneen Nasarko Pavelinpojan mukaan. Jeronen-nimi sai alkunsa Harakka-suvun Jermolai Iivananpojasta (s.1667), joka saapui vuonna 1711 Aunuksen Säämäjärveltä Nasarenvaaran kylään. Tepponen Rumpunen–Rummukainen Harakka-Haapala Kanasten kylä Nasarenvaaran lähellä oli pieni agja, jota kutsuttiin Kanasten kyläksi. 1870-luvun lopulla Matfei Timofeinpoika (s.1855) tuli Salonkylästä kotivävyksi Rumpusille ja perhe otti sukunimekseen Kana. Matfei oli alun alkaen Salonkylän Peiposia.
NILOSAARI ja Maltina
Nilosaaren kylään kuuluivat Nilosaaressa sijainneiden talojen lisäksi isojaon aikaan Loimolan tien varteen Maltinan kylään sijoitetut talot. Saarta kutsuttiin aiemmin Lirkki-suvun miehen mukaan Markinsaareksi ja nahkuri Vasili Harjusen mukaan Mugrinsaareksi. Nilosaaressa ei ollut tšasounaa eikä koulua. Lähimmät palvelut olivat Kaipaassa. Saareen kuljettiin kesällä veneellä Kuikkaniemen Koivuniemestä Kurkien talon kohdalta. Vuonna 1637 saaressa asui Fedorko Jaakonpoika. Pitkään aikaan saaresta ei ole mainintaa, mutta vuonna 1764 kylä oli maakirjan mukaan jälleen asuttu. Sama suku mainitaan myös vuoden 1737 rippikirjassa Kaipaan asukkaana, mutta kylän nimi esiintyy vasta 1795 rippikirjassa. Lirkki Harjunen-Nilosaari Koivunen Maltinan kylä Maltinan pieni kylä sijaitsi Suvilahdesta Sortavalaan vievän maantien varressa Lietteen ja Paperon puolivälissä. ”Sinne mentäessä oli noustava jyrmäkkä (Loposinan) mäki, jota kulkiessa tiesi kiipeävänsä, varsinkin ennen kuin kalliota louhittiin ja nousu huomattavasti loiveni”xxv. Paperon eli Maltinan kestikievari, joka oli rakennettu noin vuonna 1909, sijaitsi Loimolaan johtavan tien varressa lähellä Maltinaa. Kylässä elettiin pääasiallisesti maanviljelyksestä. Talviaikaan miehet hevosineen kävivät metsätöissä. Maltina sai 1930-luvun puolivälissä oman seisakkeensa.
Ägläjärveltä muutti vuonna 1882 Antippa Feodorinpoika Mönttinen (s.1825) perheineen virallisesti asumaan Nilosaaren kylään, luultavasti jo silloin Maltinaan.
Sukuja: Mönttinen, Lirkki, Pöppönen
Nasareinvaara mainittiin myös Jerosiksi ja Jeroinvaaraksi. Se sijaitsi Suojärven pohjoispäässä lähellä vanhaa Helylänniemeä, josta asutusta lienee tullut myös Nasarinvaaralle.