Liete

Lietteen kylä sijaitsi Suojärven länsirannalla, kohdassa jossa tie Sortavalan suunnasta saapuu lähelle järven rantaa. Tie kaartaa oikealle kohti Suvilahtea ja vasemmalle kääntymällä pääsee Karatsalmen kylään ja ennen talvisotaa tietä pääsi jopa Joensuuhun asti.

Liettee on mahdollisesti saanut nimensä siitä, että Suojärven rannat olivat sillä kohtaa vetiset. Lietteenranta oli vanha ehätyspaikka, samoin yksi pitäjän majataloista oli kylässä siinä talossa, joka myöhemmin tunnettiin Päivärinteen talona. Nykyään paikalla on armeijan tutka-asema. Tutka-asemaa vastapäätä on Suojärven ranta matalaa valkoista hiekkarantaa.

Asukkaansa kylä sai melko myöhään, vasta vuoden 1764 maakirjassa mainitaan ensimmäiset asukkaat. 1800-luvun alussa tehdyn kartan mukaan silloiset 10 taloa sijoittuivat nykyisestä risteysalueesta Annantehtaan suuntaan ja rantaan päin ja lisäksi Tikkusenniemessä oli yksi talo. Vuonna 1914 kylässä oli 13 taloa. Melkein puolet taloista oli pieniä, osaksi kokonaan uusia mökkejä.

Ensimmäisten sukujen jälkeläisiä oli kylässä vielä vuonna 1939 Härköset, Ahvenet, Tikkuset ja Partaset. Bolschoi sukunimi kuoli pois ja Lohi-sukuiset muuttivat Kaipaan kylään. Kotivävyn mukanaan tuoman sukunimen saivat alkuperäisistä asukkaista Päivärinteet, Starostat, Reimat, Jupit ja Vornaset. Sorsan suku saapui kylään 1890-luvulla Selänkylästä ja Jelosen suku Kivijärveltä 1880-luvun puolivälissä.

Isojaon yhteydessä Partaset muuttivat kotitalostaan Tikkusenniemeltä Rajaselkään ja vuonna 1923 Dimitri Tikkunen vuokrasi 12 hehtaaria maistaan Hella Wuolijoelle Timperin sahaa varten. Kylässä ei ollut omaa kirkkoa, eikä tšasounaa. Asukkaat kuuluivat Annantehtaan ortodoksiseen seurakuntaan ja vainajansa kyläläiset hautasivat joko Kaipaan tai Annantehtaan hautausmaahan. Kylän lapset kävivät koulua Timperin sahan ruokalarakennuksessa, Revon talossa tai Lietteen välikylän koulussa.

 

 

 

LIETTEEN VÄLIKYLÄ

Lietteen välikyläksi kutsuttiin Suojärven länsirannan, Suvilahden asemalta Annantehtaalle menevän tien molemmin puolin levittäytyvää aluetta. Välikylä alkoi rautatien pohjoispuolelta, veturitallien jälkeen. Jyrkän mutkan jälkeen alue jatkui tien oikealla puolella Timperin saha-alueelle asti.

Alun perin välikylän alue kuului Kaipaan maa-alueeseen. Rautatie valmistui 1923 ja sitä varten Prittiseltä oli lunastettu maata radan alta. Välikylän alueen, 12 hehtaaria, Prittinen oli vuokrannut liikemies Walle Maljaselle 1.10.1923. Walle Maljanen myi sahan ja siihen kuuluneet rakennukset koneineen ja vuokraoikeuksineen 10.6.1924 Suojärven Saha ja Mylly Oy:lle, jota edusti hänen helsinkiläinen veljensä J. A. Maljanen. Vuoden 1926 lopulla vuokraoikeus siirtyi Carelia Timber Oy:lle. Myöhemmin Lietteen välikylän alueen omisti Aunuksen Puuliike Oy.

Jo rautatietä rakennettaessa ja sen valmistuttua alkoi alueelle nousta uudisrakennuksia kiivasta tahtia koko 1920- ja 1930-luvun ajan. Tuhansia asukkaita saapui Suojärvelle metsä- ja sahatöihin. Lietteen kylällä töitä oli tarjolla maisteri Hella Wuolijoen vuonna 1923 perustamalla Oy Carelia Timber Co Ltd :n sahalla. Se oli puunjalostukseen ja puutavaran ulkomaille vientiin erikoistunut yhtiö, joka tuotti pääasiassa vanhaa ja arvokasta honkapuuta Länsi-Euroopan puusepänteollisuuden tarpeisiin. Osa puusta tuotiin Neuvostoliiton puolelta. Yhtiön toiminta kukoisti 1920-luvulla. Saha paloi vuonna 1926, mutta se rakennettiin pian uudestaan. Yhtiö alkoi 1930-luvun alussa tuottaa kuitenkin tappiota kunnes vuonna 1931 Hella Wuolijoki joutui eroamaan Aunuksen Puuliike Oy:n toimitusjohtajan toimesta. Uudeksi toimitusjohtajaksi tuli T. J. Aminoff ja vuonna 1937 Aunuksen Puuliike Oy myytiin Enso-Gutzeit Oy:lle.

Timperin sahan toiminta päättyi luultavasti jo ennen vuotta 1937. Vuonna 1931 siirrettiin yksi kehäsaha Kaipaan sahalle. Vuoden 1935 palovakuutuksien mukaan alueella oli vielä vakuutettuja koneita ja rakennuksia, mutta viime vuosina asukkaiden mukaan alueella poltettiin vain hiiltä sahan rimajätteistä. Rakennukset olivat tyhjiä ja lapset käyttivät niitä leikkeihinsä. Samoin lapset ajelivat käyttämättömillä rullavaunuilla pitkin rullavaunurataa koulu- ja pyhäkoulumatkoja sahalta välikylään. Sahan ruokalarakennuksen tiloissa toimi kansakoulun alaluokat ennen välikylän koulun perustamista ja yhteiskouluakin siinä käytiin vuosi ennen kuin oma rakennus yhteiskoululle valmistui. Timperin sahan lakkauttamisen jälkeen osa asukkaista hakeutui asumaan Kaipaan kylään lähemmäksi sahatyöpaikkoja ja rautatieläiset puolestaan Suvilahden keskustaan Kalevanmäelle.

Mikäli sota ei olisi keskeyttänyt suunnitelmia, olisi Lietteen välikylästä tullut osa Suvilahden kauppalaa.

Lietteen vanhoja asujasukuja:

Bolschoi, Grigorjev
Kengeli, Ahven, Sorsa
Partanen, Tikkunen
Härkönen, Reima
Päivärinne
Jelonen
Juppi
Sorsa
Lirkki
Starosta
Hirvonen
Vornanen