Leppäniemen kylä sijaitsi Suojärven itä- ja koillisrannalta jatkuen itään Venäjän rajalle asti. Pohjoisessa ja luoteessa tuli vastaan Evaniemen kylän alueita. Pohjoisessa Jehkilän kylänosan kautta kuljetaan Kaitajärvelle (nykyisin Toivola) ja sitä tietä Aunuksen Porajärvelle asti. Venäjän suuntaan pääsi aikanaan myös Leppäniemen kirkon alueen tienristeyksestä itään Kaksinaisten tulliaseman kautta. 1800-luvulla tie kulki etelään päin vain Kuikkaniemen hautausmaalle asti. Järven kiertävä tie Kuikkaniemen ja Lietteen kylän väliin Suvilahden kautta Loimolaan vievälle tielle tuli vasta 1880-luvulla. Nykyään venäläiset kutsuvat Leppäniemeksi jo Kuikkaniemen sankarihautausmaan ympärillä olevaa datša-aluetta. Varhaisempina aikoina kylä jakautui Akimistoksi, Suur-Leppäniemeksi (Pentolistoksi) ja Pien-Leppäniemeksi. 1900-luvulla kylän osia olivat Jehkilä, Hallaselkä, Kaksinainen, Kuikanselkä, Miekkalampi, Muttuli, Mököi, Pusoisvaara ja Suojoen asemanseutu, Koskenkorva ja Hagahuuhta Leppäniemen tšasouna oli rakennettu 1730-luvulla ikivanhan kalmiston yhteyteen ja pyhitetty Neitsyt Marian muistolle. Hautausmaata ei käytetty enää 1720-luvulla vaan vainajat haudattiin Kuikkaniemen Hermoinniemen hautausmaalle tai Evanniemen kylän Hevosniemeen. Tšasounassa oli epätavallisen massiivinen, kahdeksankulmainen torni, joka leveni ylöspäin. Vuonna 1936 valmistui Hallaselän kylälle Simana Tuiskun eli Rötsän hankkeena Johannes Kastajan muistolle pyhitetty tšasouna. Suojärven kolmas ortodoksinen kirkko sijaitsi Leppäniemellä. Se oli Terijoen Puhtulan entinen kirkko, joka purettiin siellä ja kasattiin uudelleen paikalle, jossa nykyään on Pitäjäseuramme pystyttämä muistoristi. Kirkko vihittiin vuonna 1930 ja pyhitettiin Kristuksen kirkastuksen muistollexviii. Kylässä oli monta praašniekkapäivää. ”Krisennä” eli Apostoli Tuomaan sunnuntai viikko pääsiäisestä Hallaselässä, ”Stroitshanpäiväs toine päivä” eli toinen Helluntaipäivä Jehkilässä, ja Leppäniemessä vietettiin Spuassanpäivää eli Jeesuksen kirkastumisen päivää 6. elokuuta sekä Suurta pruaznikkaa eli Neitseen Marian syntymäpäivää 8. lokakuuta. Lisäksi vielä sekä Jehkilässä että Leppäniemessä vietettiin kevätpyhälaskua pedrunpyhän edellä (ja syyspyhälaskua spuasanpyhän edellä). Suojärven ensimmäinen koulu aloitti toimintansa Leppäniemessä vuonna 1847 yksivuotisena. Oppilaina oli talollisten poikia eri puolilta pitäjää omin eväin ja koulun asuntoeduin. Kansakoulun Leppäniemi sai vuonna 1887 samanaikaisesti Varpakylän kanssa. Jehkilään saatiin koulu vuonna 1913, Kuikanselkään 1926 ja Suojoelle 1936. Venäläinen koulu eli ”Romanovin koulu” perustettiin Leppäniemeen vuonna 1911. Se oli ns. Karjalan veljeskunnan koulu, jonka rakentamista avusti Konevitsan luostari. Koululla oli oma tontti ja talo, siinä toimi kaksi luokanopettajaa ja käsitöiden opettajat. Myös Jehkilässä toimi venäläinen yksiluokkainen ministerikoulu vuodesta 1914 alkaen vuokrahuoneissa. Vuonna 1861 Kaksinaisissa aloitti toimintansa tullivartio ja vuonna 1918 rajavartiosto. Kylässä toimi vuodesta 1923 alkaen marttayhdistys. Myös Pekka Leukkusen vuonna 1937 perustama ja johtama Suojärven itäinen maamiesseura toimi innokkaasti. Erityisesti on mainittava Leppäniemen nuorisoseura, jonka toimesta siirrettiin Moisseinvaarasta Logisen vanha savupirtti Jehkilään kotiseutumuseoksi, ja tämän viereen Karjalan sivistysseura pystytti runonlaulajien patsaan vuonna 1934. Nuorisoseurantalo sijaitsi myös Jehkilässä. Kylä oli keskeinen mylly- ja kauppapaikka, jossa mylly sijaitsi jo vuonna 1753. Mylläreinä toimivat tuolloin Semen Jackimoff eli Semen Akimanpoika ja Foma Filippoff. Vuonna 1764 mylläreinä jatkoivat samat henkilöt. Vuonna 1876 mylly kuului tilalle n:o 7, ja sitä hoiti Pantelei Hermanoff eli Laurosten suvun Pantelei Hermanninpoika. 1900-luvulla Jehkilässä oli ainakin neljä myllyä, mm. Koivusen mylly ja Pöntisen mylly. Robert Pönttinen oli tullut kylään muualta, alun alkaen rajavartiostoon. Kylän vanhin kauppamies oli vuodesta 1901 maakauppias Dimitri J. Agapoff Kivijärveltä. Kunnalliskoti perustettiin Mikko ja Maija Koivusen taloon. Kylä oli yksi ensimmäisistä asutuspaikoista Suojärven ympäristössä, ja 1500-luvulla siellä oli viisi taloa. Kuujon mukaan kylässä oli 1600-luvulla enimmillään 10 taloa ja 1760-luvulla 21 taloa. Vuoden 1805 kartan mukaan Leppäniemellä oli 49 taloa ja sata vuotta myöhemmin edelleen vain se 50 taloa (Jehkilän taloja lukuun ottamatta). Vuonna 1939 jo yksinomaan Hainarin koulupiirin alueella Jehkilässä oli 81 taloa.
Sukuja: Törhönen–Leukku–Leukkunen Närhi–Rötsä– Purkunen-Tuisku-Sissonen Siikanen Brömsi Naakka–Kissa Merta–Pisto–Pullo–Grudin-Ruutinen Töntsö–Larkkonen-Lauronen- Jehkinen-Levy- Kyyrönen-Rotta Väänänen-Väntti Smura Surma- Suonmaa- Sulka-Aho- Sulmio Bloigu Harakka Könttä
Jehkilän kohdalla Suojärven rannalla on Surmasaari, lieneekö nimien takana jokin traaginen tapahtuma. Nimiarkiston mukaan saaren nimi olisi tullut siitä, että kyseinen perhe olisi aiemmin asunut saarella tai sen lähellä.
