Leppäniemi

Kyläkuvaus

(Lähde: Oma Suojärvi kuvina, 1991, s.172)

Leppäniemi, Suojärven toiseksi suurin kylä, oli Suojärven itärannalla. Kylästä aukeni avara näkymä vanhan kalmiston ja tšasounan ohitse järvelle. Se oli vanhaa karjalaiskylän maisemaa parhaimmillaan.

Kylä asutettiin 1500-luvun lopulla, jolloin siellä mainitaan 5 taloa. Laajan kylän osia olivat Jehkilä, Mököi, Miekkalampi, Kaksinainen, Suojoki, Muttuli, Koskenkorva, Hallaselkä, Pusoisvaara, Hagahuuhta ja Kuikanselkä.

Kalmistokuusen katveessa sijaitseva tšasouna oli pyhitetty Neitsyt Marian muistolle. Kylään tuotiin Terijoen Puhtulasta entinen kirkko, joka vihittiin 1930 ja pyhitettiin Kristuksen kirkastumisen muistolle. Hallaselässä oli Jerusalemin kävijän Simana Tuiskun lahjoittama tšasouna.

Kylän pruazńikkoja oli Sreit`enjä Hallaselässä, Kevätpyhälasku Jehkilässä, Spuassanpäivä, Stroitšan toinen päivä ja Suuri pruazńikka Leppäniemessä.

Suojärven ensimmäinen koulu, rahvaankouluksi mainittu, aloitti toimintansa Leppäniemessä vuonna 1847 yksivuotisena. Oppilaina oli talollisten poikia eri puolilta pitäjää omin eväin ja koulun asuntoeduin.

Kansakoulun Leppäniemi sai vuonna 1887 samanaikaisesti Varpakylän kanssa. Ensimmäinen opettaja oli Olga Teittinen. Jehkilään saatiin koulu 1913, Kuikanselkään 1926 ja Suojoelle 1936.

Vuonna 1861 Kaksinaisissa aloitti toimintansa tullivartio ja 1918 rajavartiosto.

Leppäniemeläiset olivat vireitä ja toimeliaita. Kylässä toimi vuodesta 1923 alkaen marttayhdistys. Myös Pekka Leukkusen v. 1937 perustama ja johtama Suojärven itäinen maamiesseura toimi innokkaasti. Erityisesti on mainittava Leppäniemen nuorisoseura, jonka toimesta siirrettiin Moiseinvaarasta Logisen vanha savupirtti kotiseutumuseoksi Jehkilään, ja tämän viereen Karjalan sivistysseura pystytti runonlaulajien patsaan vuonna 1934. Nuorisoseurantalo sijaitsi myös Jehkilässä. Kylä oli keskeinen mylly- ja kauppapaikka.

Kylässä oli mallitaloja mm. Leukkusilla, Brömssi-Rajasuolla ja Vahrosilla. Kylän vanhin kauppamies oli vuodesta 1901 maakauppias Dimitri J. Agapov. Moldakka-suku mainitaan kauppiaana Korpiselällä jo 1700-luvulla. Sukuperinteitä jatkoi Lari Harakka rinkelileipurina ja limonaaditehtailijana.

 

Leppäniemen vanhoja asujasukuja:

Närhi, Sissonen
Merta, Pisto, Grudei, Lauronen, Jehkinen, Rötsä, Purkunen, Tuisku, Levy, Väntti
Laurei
Törhönen, Leukkunen
Töntsi, Larkkonen, Partanen
Bloiku, Kokkonen
Smura
Surma
Ruutinen
Siikanen
Sissonen, Sopukki, Kurki
Naakka, Könttä
Harakka
Agapov
Koivunen
Brömssi
Huttunen
Utriainen
Palviainen
Vahronen