KOKONNIEMI ja NIEMISTENKYLÄ
Kokonniemen kylä sijaitsi Ison ja Pienen Pyhäjärven rantamilla. Kylän vanhin asuttu osa oli Kokonniemi Ison Pyhäjärven lounaisrannalla, Suojärven asemalta viiden kilometrin päässä rajalle päin. Niemestä oli vielä 11 kilometriä Venäjän rajalle.
Kylän toinen osa, Niemistenkylä, sijaitsi saman järven koillisrannalla, Pienen ja Ison Pyhäjärven välisellä kannaksella. Niemistenkylään käännyttiin Leppäniemeen johtavalta tieltä Parkinselän kohdalta.
Kylän tšasouna seisoi Niemisten kylänosassa järven rannalla ja se oli pyhitetty Pyhän Yrjön muistolle. Tšasouna oli rakennettu jo vuonna 1906 ja sitä oli laajennettu 1920–1930-lukujen taitteessa. Hankkeen takana oli Mihail Rotta, joka sittemmin 1930-luvulla lähti munkiksi Valamon luostariin. Kokonniemen kylässä oli ollut tšasouna jo ennen vuonna 1906 rakennettua pyhäkköä. Sortavalan kruununvouti mainitsee tästä kirjeessään 18.10.1887 Viipurin läänin kuvernöörilIe.xv Kokonniemen puolella puolestaan oli aikanaan vanha hautausmaa, johon ei enää miesmuistiin ollut haudattu ketään. Kylän praašniekka oli Kevätjyrgi 23. huhtikuuta.
Niemistenkylän puolelta koulua käytiin Kaipaassa, vuosi Kuljun Mikon talossa ja myöhemmin Eloniemellä. Kokonniemeläiset kävivät koulua Lietteellä, aluksi Revon talossa ja myöhemmin Lietteen välikylän koulussa.
Kokonniemen kylä esiintyy ensi kerran nimeltä mainittuna vuoden 1728 maakirjassa, jolloin siellä oli kaksi taloa.
Kylä säilyi koko vuosisadan ajan melko pienenä, vuoden 1795 rippikirjan mukaan siellä oli kolme tai neljä kotitaloutta, silloin jo osa Kokonniemen ja osa Niemenkylän puolella.
Kreivi Steinheilin kartassa vuonna 1805 kylässä oli kuusi taloa, joista neljä Kokonniemen puolella. Vuoden 1818 henkikirjan mukaan kylässä oli kahdeksan taloa, ja siitä kylä pikkuhiljaa kasvoi: siellä oli vuoden 1900 rippikirjan mukaan 18 taloa. Talvisodan alkaessa kylän talojen määrä oli 40.
Sukuja: Pulkkinen- Kokkonen- Leskinen- Lemminkäinen
Rysä- Vuona- Turhanen
Pisto-Jänis
Rotta-Kauro
Isotov–Seutunen
Happo
Koivunen
