Kivijärvi

Kivijärven kyläkuvaus

(Lähde: Oma Suojärvi kuvina, 1991, s.131)

Kivijärven kylä oli samannimisen järven rantamilla. Kylän ensimmäinen asukas Fedot Arhipanpoika (s.1740) tuli Salonkylästä käyttäen nimeä Bolschakov.

Fedot etsiskeli avarampia elintiloja ja heinäisempiä jokirantoja, muutti ensin Säynäjärvelle ja myöhemmin Kivijärvelle. Hän oli kuuluisa ”korpisahuri”, joka valtiovallalta salaa onnistui 25 vuoden ajan sahaamaan puutavaraa Pilakosken vesivoimalla ja vei sitä aina Pietariin saakka. Rahaa kertyi, ja kun pankkeja ei ollut siihen aikaan, piilotti Fedot rahansa peltoon. Aikanaan ukko-Fedot kuoli, mutta rahat pysyivät piilossa. Vasta paljon myöhemmin suvun pikkupoika löysi leikkiessään rahakätkön pellon ojasta. Tällöin ne olivat jo arvottomia ja joutuivat aikanaan keräilijälle.

Fedotin pojan Jelisein poika Anton Hampinen (s.1807) tunnettiin runonlaulajana. Taitonsa hän oli oppinut Ruadavuksen Shemeikan ukoilta.

Kyläläisiä kutsuttiin ”mettsoveheläisiksi”. Kivijärven ja Salonjärven välillä oli runsaasti koskia: Pilakoski, Pitkäkoski, Hiähkoski, Kuutinkoski, Jyrkkäkoski, Saarikoski, Ievankoski, Kuuskoski ja Kalliokoski.

Alkuaikoina tämä kylien välinen matka käveltiin ja talvisin ajettiin Salonkylän kautta komein karhuntaljakorjin asioille pogostalle tai Annantehtaalle kirkkoon.

Postia Kivijärvelle kuljetti aikaisemmin kerran viikossa Jaakko Näivö. Myöhemmin kylä sai maantien Piitsjoelle ja nyt matkaa tehtiin Ivan Kivijärvem autolla. Ivan hoiti myös postiasiat.

Kylä oli varakas, ja suvut säilyttivät isonjaon aikaiset, pitäjän suurimmat ja metsäiset tilansa alueluovutukseen saakka. Ivan Kivijärvi teki tilastaan ja talostaan mallitilan. Talossa oli tiilikatto ja vesijohto ja tilalla oli mm. puimakone ja niittokone.

Kylä sai koulun 1917 ja se toimi Kivijärven vanhassa talossa. Viimeisin opettaja oli Severi Kivijärvi, kylän ensimmäisen asukkaan jälkeläinen kuudennessa polvessa.

 

Kivijärven vanhoja asujasukuja:

Agapov, Ahkola, Ahpola
Hampinen, Jelonen, Kivijärvi