Karatsalmi

Kyläkuvaus

(Lähde: Oma Suojärvi kuvina, 1991, s.119)

Rautaruukkinsa vuoksi Annantehtaaksi kutsuttu Karatsalmen kylä sijaitsi Salonjärven itärannalla samannimisen kosken ja virran rantamalla. Kylä oli asuttu jo v. 1728.

Lähes sadan vuoden ajan Karatsalmella toimi Pyhän Annan rautatehdas, jonka perusti vv.1737-1807 eläneen kenraali ja kreivi Orlov-Tsesmenskin tytär Annan Orlovoi-Tsesteminski. Tehdasalueena oli Koivusen suvun elinpaikka Salonjärven puoleisella Karatsalmen suulla. Koemasuunin valmistuttua v. 1809 tehdas laajeni ja tarjosi työtä koko pitäjälle. Järvimalmista tuotettiin takki- ja kankirautaa. Mm. Venäjän parhaat kanuunat tehtiin aikoinaan Annantehtaan raudasta. Tehtaan toiminta supistui omistajan vaihdoksen johdosta v. 1880 paikkeilla.

 

Moskovan seuduilta tuotiin tehtaalle ensimmäiset työläiset eli Annan Orlovoi-Tsesmenskoin palvelijat, niin kuin heitä kirkonkirjoissa mainitaan. Osa heistä jäi lopullisesti Karatsalmen asukkaiksi. Osa mm. valajat, hakeutuivat 1800-luvun lopulla Petroskoihin ja Pietariin töihin. Tehtaan alueella oli useita työläisten asuinkasarmeja sekä lukuisia varastorakennuksia.

Annantehtaan kirkko rakennettiin v. 1878 ja se paloi v. 1883. Toinen kirkko rakennettiin v. 1889 ja se oli pyhitetty Apostolien Pietarin ja Paavalin muistolle. Kylän pruaznikka oli Petrunpäivä.

 

Annantehtaan seurakunnan perustamisvuosi on 1898 ja papeista merkittävimmät olivat myöhemmin piispana tunnettu Aleksanteri Karpin ja Elias Huurinainen. Seurakunta itsenäistyi v. 1920.

 

Vuosisadan vaihteessa Karatsalmella toimi pitäjänlääkärinä Carl Fonselius. Mylly- ja kauppatoimintaa harjoittivat Dimitri Agapov-Ahpo ja myöhemmin Jussi Vienolainen, ”Miheikkä” ja vuonna 1722 Aunuksesta Suojärvelle tulleen IvanTsesmenskin perilliset.

Karatsalmella toimi vuodesta 1894 alkaen venäläinen koulu, joka perustettiin työväestöä vartem. Suomenkielinen kansakoulu aloitti kylässä toimintansa v. 1918 toimien entisen venäläisen koulun tiloissa, jonka kunta oli ostanut seurakunnalta. Opettajista pitkäaikaisin ja viiminen oli Porfirio Rajanti.

 

Karatsalmi oli myöhemmin metsänhoidon ja uittotoiminnan keskus. Metsänhoitajia asui kahdessa ”metsäkartanossa” ja heistä merkittävimmät olivat kylän ”patruuna” Toivo Ollikainen ja metsänhoitaja Paavo Jokinen. Majataloa pitivät Kuismalat.

Marttayhdistys perustettiin kylään v. 1936. Tiistaiseura- ja kirkkokuorotoiminta oli Karatsalmella vireätä.

 

Karatsalmen vanhoja asujasukuja:

Tsesmenski
Komscha
Koivunen

Ruukinrenkinä mainitut suvut:

Jakovlev, Jokiluhta, Vienolainen
Tiainen
Komarov
Spirdonov, Pirtonen, PirtalaVetrov,VertolaVolkov
Kuismala
Rudakov
Akimov
Arbusov
Kainulainen
Räty
Kokkonen
Kuokkanen
Leskinen
Pullo
Lumpov