KAITAJÄRVI ja Naistenjärvi
Kaitajärven kylä sijaitsi pitäjän itärajalla, Jehkilän ja Varpakylän tienhaarasta noin 12 kilometriä koilliseen. Kylästä oli vain neljä kilometriä linnuntietä Venäjän rajalle Unusjärven kohdalla, ja Kaitajärveltä rajalle tietä myöten oli 18 km. Tie jatkui Kostamuksen kautta Porajärvelle. Tie kiertää Kaitajärven itäpuolelta, mutta aikoinaan vanha maantiesilta kulki Kaitajärven eteläpään poikki nykyistä tietä lännempänä, mahdollisesti hautausmaan ohi, ja jatkui järven toisella puolella Välikylän kohdalta pohjoiseen. Noin vuonna 1908 silta rakennettiin alemmaksi Hottisenkosken yläpuolelle. Jehkilän ja Kaitajärven välistä kylätietä parannettiin 1920-luvun alussa, ja kuusi kilometriä pitkä tie Riuhtavaarasta Naistenjärvelle tehtiin vuonna 1934. Riuhtavaaran ja Moisseinvaaran yhdistävä tie tehtiin vuosina 1932–1937.
Kaitajärven vanhin kylänosa sijaitsi Kaitajärven rantamilla. Myöhemmin kylänosia olivat Riuhtavaara, Välikylä ja Peräkylä eli Agjankylä. Isojaon seurauksena perustettiin asutukset Heinäselkään, Retkanselkään ja Parppeinselkään. Rautatien tultua Naistenjärven asemalle vuonna 1927 ja Torasjoen sahan aloitettua toimintansa samana vuonna asutus laajeni Naistenjärvelle ja Torasjoelle.
Nykyään Kaitajärven kylän Välikylän ja Peräkylän alueella on venäläinen Toivolan kylä ja Naistenjärvellä on myös venäläisasutusta.
Vuonna 1932 valmistunut tšasouna sijaitsi mäenkumpareella, kylän kauneimmalla paikalla ja se oli pyhitetty Apostolien Pietarin ja Paavalin muistollexii. Vanha, samalla paikalla sijainnut tšasouna oli rakennettu nähtävästi 1700-luvun alkupuolella ja tšasounan luota oli rakennettu silta ”Kalmoinsaareen” eli Kohtaniemeen, jonne hautaukset alkoivat 1720-luvun lopulla. Kylän praašniekka oli Pedrunpäivä eli apostolien Pietarin ja Paavalin päivä 29. kesäkuuta. Kylän tšasouna on paikallaan edelleen asuintalona.
Kansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1899 Timo Pussisen talossa. Uusi kolmikerroksinen koulutalo valmistui vuonna 1929. Kylän oma poika, Vilho Markkola, toimi opettajana vuodesta 1923 alkaen. Myös Kaitajärvellä oli oma venäjänkielinen yksiluokkainen ministerikoulu vuokrahuoneissa pari vuotta vuodesta 1915 alkaen.
Kyläläisten yhteinen mylly mainitaan vuoden 1876 maakirjassa. Myöhemmin Ivan Mironovin pojat jauhoivat kylän viljat Myllykosken vesimyllyssä ja Konnoi Ivaninpoika Mironov hankki moottorikäyttöisen myllyn ja puimakoneen.
Kaitajärvellä toimi nuorisoseura, suojeluskunta, martat ja lotat. Urheiluseura Kaitajärven Kisa perustettiin vuonna 1938. Kylään sijoitettiin myös rajavartiosto.
Kaitajärven kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuoden 1727 maakirjassa, ja tuolloin kylässä oli viisi taloutta. Vuosisadan lopulla siellä oli kymmenen taloa ja vuonna 1805 jo 14 taloa. 1800-luvun loppuun mennessä taloluku saavutti kolmenkymmenen rajan, ja talvisodan alkaessa asuttuja taloja oli noin sata.
Sukuja: Atjonen–Harakka–Maho–Pappi-Sudakov-Pentunen-Kuusela-Boroda-Partola-Papponen
Kuutti-Makkonen-Loginen, Härkin–Jehkonen–Kuhanen–Matikka–Mironov-Kuhanen-Jehkonen- Matikka, Mämmi- Rapa, Pussinen–Punju, Martiskainen
