Kaitajärvi

(Lähde: Oma Suojärvi kuvina, 1991, s.104)

 

Suojärveläisten ollessa koolla ja kehuessa kyliään eräs kaitajärveläinen sanoi tyynesti, ettei hänen tarvitse ääntään korotella, sillä kaikki tietävät Kaitajärven olevan “puol Piit’erie“ (puolet Pietaria). Sanonta kuvaa sitä vireyttä ja henkisten harrastusten runsautta, mikä Kaitajärvellä vallitsi.

Vanhin kylä sijaitsi Kaitajärven rantamilla ja tiedetään asutuksi v.1728. Myöhemmin kylänosia olivat Riuhtavaara, Välikylä, Peräkylä eli Agjankylä, Naistenjärvi, Torasjoki, Heinäselkä, Retkanselkä ja Parppeinselkä.

Tsasouna sijaitsi mäenkumpareella, kylän kauneimmalla paikalla, ja se oli pyhitetty Apostolien Pietarin ja Paavalin muistolle. Kylän pruaznikka oli Petrunpäivä.

Kansakoulu aloitti toimintansa 1899 Timo Pussisen talossa. Uusi koulutalo valmistui 1929. Kylän oma poika, Vilho Markkola toimi opettajana v.1923 alkaen. Hän rakensi ensimmäisen keskuslämmitteisen omakotitalon.

Myöhemmin aloitti Torasjoen koulu Naistenjärvellä Kuhan talossa. Naistenjärvelle rakennettiin kivikoulu juuri ennen talvisotaa ja se kunnostettiin uudelleen jatkosodan aikana.

Kaitajärvellä oli useita karjalataloja pihapiireineen mm. Härkkimillä, Jehkosilla ja Ivan Mironovilla, jonka pojat jauhattivat kylän viljat Myllykosken vesimyllyssä. Konnoi Mironov hankki moottorikäyttöisen myllyn ja puimakoneen.

Riuhtavaarassa mainitaan Mämmin talo, jossa vanha leskiemäntä avainnippu vyöllään hallitsi verraten myöhään viiden poikansa yhteistaloutta.

Radan myötä Naistenjärvi ja Torasjoki saivat teollisuutta ja uutta asutusta Kaitajärven laajan kylän kupeeseen. Kaitajärvi oli yli 60-taloinen kylä.

Kyläläisillä oli monia harrastuksia. Kaitajärvellä toimi nuorisoseura, suojeluskunta ja lotat. Nuorisoseura ja suojeluskunta rakensivat kylälle yhteisen seurojentalon. Myös urheilukenttä juoksuratoineen tehtiin talkoovoimin. Marttatyö oli voimakasta.

Kaitajärvellä vaikuttaneita runonlaulajasukuja olivat Härkin, Pussinen, Rapa, Borissaiset, Kuutti ym. Härkkimen suvusta nousi todellinen “Suojärven lauluemo“ Ogoi, joka meni naimisiin Määräselle Moiseinvaaraan. Kyläläiset osallistuivat aktiivisesti pitäjän asioiden hoitoon kunnallis- ja lautamiehinä. Heistä mainittakoon herastuomari Stepan Jehkonen, joka toimi Suojärven kunnanvaltuustossa ja välillä –hallituksessa lähes 20 vuotta ja lautamiehenä “kogo iän“, kuten naapurit muistelevat.

Kaitajärven vanhoja asujasukuja:

Kuutti, Hottinen, Maho, Makkonen, Loginen, Turunen
Matikka, Mämmi, Rapa
Härkin, Pussinen
Borisov, Harakka,Sudakov, Kuha, Pendunen, Kuusela, Pappi, Kuutti
Brolja, Boroda, Papponen, Jehkonen, Vaschula, Mirola
Martiskainen
Palviainen