HYRSYLÄ ja IGNOILA
Hyrsylän kylä kuului aikaisemmin Salmin pitäjään ja liitettiin Suojärveen vasta vuonna 1931. Venäjän vallan aikana kulkuyhteys Salmiin toimi paremmin kuin Suojärvelle. Rajan sulkeuduttua rakennettiin 46 kilometriä pitkä tie Suvilahdesta Hautavaaran kautta Hyrsylään vuosina 1924–1929 ja tämän seurauksena Hyrsylä liitettiin Suojärven yhteyteen.
Hyrsylän kylänosia olivat Järvenpää, Kangahankylä, Kokoinpesä, Lahdenkylä, Multumäki, Ojansuu, Peroja, Sloboda, Suurhuuhta, Tsoroiniemi ja Ignoila, jonka agjana Timoila ja Ahvenlampi. Hyrsylän ja Ignoilan välimatka on seitsemän kilometriä. Itsenäisyyden aikana Ignoilaa pidettiin omana kylänään, mutta maarekisterissä se kuului edelleen Hyrsylään.
Hyrsylän länsirajalla oli kolme järveä: Suurijärvi, Posuadanjärvi eli Ylä-Hyrsylänjärvi ja Slobodanjärvi eli Ala-Hyrsylänjärvi. Järvien yhteispituus on neljä kilometriä. Ignoilan kylän läpi kulki Suojoki eli Suoju, jossa kylän alueella oli peräti kuusi koskea. The Wiborg Wood rakennutti Jugakosken voimalaitoksen Ignoilaan juuri ennen sotaa. Vuonna 1922 Diesen Wood perusti ns. Lisman sahan Hyrsylän mutkaan Suojun varrelle Hyrsylän järvistä laskevan Peräojan suulle.
Hyrsylän uusi tšasouna otettiin käyttöön lokakuussa 1932. Se oli pyhitetty Kristuksen kirkastumisen muistolle. Kylän pruaznikka oli Spuassanpäivä eli Jeesuksen kirkastumisen päivä 6. elokuuta. Uusi tšasouna sijaitsi Hyrsylän kylän eteläpuolella Hyrsylänjärvestä kaakkoon samalla tontilla uuden hautausmaan kanssa, joka perustettiin jo 1918.
Aikaisempi, Pyhän Nikolaoksen muistolle pyhitetty tšasouna jäi Venäjän rajalle vuonna 1918 ja se sijaitsi Venäjän puolella olevassa Posuadan kylässä Posuadajärven rannalla kalmistokuusikossa. Molemmat, kalmisto ja tšasouna sijaitsivat rajalla. Sukupolvien ajan siellä oli pidetty kylien yhteisiä palveluksia, mutta rajan sulkeuduttua ei kumpikaan kylä voinut sitä enää käyttää.
Ignoilan tšasouna oli pyhitetty Herran Äidin kuolonuneen nukkumisen muistolle ja pruazniekka oli Emänpäivä eli neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen päivä 15. elokuuta. Tšasouna oli rakennettu 1937 ja se sijaitsi kylätien varrella kansakoulusta koilliseen.xi
Hyrsylän praašniekka oli Spuassanpäivä eli Jeesuksen kirkastumisen päivä 6. elokuuta. Ignoilan kylän praašniekka oli Emänpäivä eli neitsyt Marian kuolonuneen nukkuminsen päivä 15. elokuuta.
Hyrsylän kylän ensimmäinen koulu oli vuonna 1908 perustettu venäläinen kaksiluokkainen ministerikoulu. Se toimi vuokratiloissa kaksiopettajaisena sisäopistona 20 oppilaalle. Kaikki saivat koulusta myös aterian. Omaa koulutaloa varten oli hankittu tontti ja rakennushirret. Suomalaisen koulun perusti tohtorinna Tilda Hainari vuonna 1913 ja se toimi 14 vuotta vuokratiloissa, kunnes vuonna 1927 kylään saatiin oma koulutalo.
Ignoilan koulu aloitti toimintansa vuonna 1910 ja toimi vuokralla viimeiseksi Ivan Burtšovin talossa. Hyrsylän opettajista merkittävin oli kyläläistensä kanssa sotavankeutta myöten kaikki vaiheet elänyt sortavalalainen Matti Pajunen (s.1891). Venäläisen koulun opettajana toimi Aunuksen puolelta tullut Nikolai Nikolainpoika Sobolev (s.1888), jonka nimeä on suomennettu Lampiseläksi.
Multumäessä Kusnetsovin talossa toimi rajavartiosto.
Kylän suojeluskuntaosastolla oli oma toimitalo, joka valmistui vuonna 1930. Konttisen veljeksillä oli saha ja mylly. Hyrsylässä ja Ignoilassa toimivat marttakerhot.
Matti Haukalla oli aittakauppa Kangahan agjalla, ja Paavo Laurinen rakensi 1930-luvulla kaupparakennuksen Hyrsylän koulua vastapäätä. Laurisen kauppa toimi myös jatkosodan aikana.
Ignoilassa toimi kulkukauppiaana säämäjärveläinen Feodor Molosofkin (s.1877), lisäksi Kaheisella ja suojärveläissyntyisellä Nikolai Laurisella oli aittakauppa. Laurisella oli myös vesimylly ja pärehöyläämö. Lauristen isä Mihail Laurentinpoika (s.1841) oli lietteeläisen lotjatyömies Laurenti Semeninpojan poika.
Hyrsylässä oli asutusta jo 1500-luvulla, kaksi taloa, kuten vuonna 1618, jolloin toisessa talossa oli isäntänä Jaakko Repånpoika Puttå. Vuosisadan lopulla kylässä oli neljä talonpoikaa, ja 1727 maakirjassa mainitaan viisi talonpoikaa. 1700-luvun puoliväliin saakka kylän asutus kasvoikin voimakkaasti, ja vuoden 1805 kartan mukaan Hyrsylässä oli 22 taloa, Timoilassa yksi ja Ignoilassa kaksi taloa. Ahvenlammen kylänosan ensimmäinen asukas asettui alueelle vasta isojaon aikaan 1890-luvulla. Sodan alkaessa Hyrsylän kylässä oli 92 taloa, Ignoilassa 40 taloa, joista 30 Timoilassa ja 10 Ahvenlammella.
Sukuja: Repo–Rantala, Lutikka-Lehtoranta, Konttinen–Jänis, Konttinen–Menshoi–Löllö–Lampivuo–Raaga, Sidorov- Sauvamäki-Seikinranta-Seulavirta-Summala-Kalevirta-Rajahonka, Jänis–Jakokorpi, Nekku–Nekkunen–Nekkonen, Katalkin-Häkki-Helakallio, Murtšukka–Murto, Nykyri–(Murto)–Pimenov, Haukka–Nehponen–Möttönen, Kitšu–Repo–Huuhtanen–Tammivuori, Repo–Supinen, Burtša-Burtšov-Kononov-Kaheinen-Kaihtela-Koskisuu-Kontamo-Kulmakivi.
