HUKKALA eli Seljänkylä
Hukkala oli Suojärven pogosta tai kirkonkylä, niin kuin aluetta varhaisimmissa maakirjoissa kutsuttiin. Alueella asuttiin jo viimeistään 1500-luvun alussa ja se oli yksi Suojärven vanhimmista kylistä. Myös nimi Rannankylä oli käytössä.
Tässä artikkelissa Hukkalalla tarkoitetaan aluetta Varpakylän länsirannalla Kuusniemen eteläisestä lahdesta, pappilasta alkaen etelään päin Likolahden rannoille ja Valkealammen länsirannalle asti. Edellä rajatusta alueesta käytettiin 1800-luvun vaihteessa nimeä Seljänkylä, ja silloin alueella asuneista suvuista muodostettiin isojaossa Hukkalan kolme lampuoti-tilaa ja Suojärven ortodoksisen seurakunnan pappilan tila. Taloja oli 1800-luvun alkupuolella yhdeksän ja vuonna 1939 talonpoikaistaloja 28 ja lisäksi kirkot, pappila, kanttorila, alakoulu ja terveyssisaren talo.
Varpakylän Hukkalan vanha Jumalanäidin kuolinuneen nukkumisen kirkko eli ”Emänpäivän kirkko” ja uusi Pyhän Kolminaisuuden kirkko sijaitsivat samalla tontilla. Vanhan kirkon itä- ja eteläpuolella sijaitsi myös vanha kalmisto, joka oli otettu käyttöön 1600-luvun alussa paikalla sijainneen Johannes Kastajan kirkon rakentamisen aikoihin. Hautaamiset lopetettiin 1860-luvun alussa ja siirryttiin käyttämään Helylänniemen maantien varren Gauroinniemen hautausmaata, joka oli pinta-alaltaan 2,2 hehtaaria.
Sukuja: Prähky-Mitrunen-Mitronen-Pusu-Kostjala-Sorsa, Tumanoff-Tuomi-Pakala-Norppa-Jeulonen, Titoff-Tiittanen-Tavi, Stjonkku-Stjönky-Sinisalmi, Koivunen, Haukka.