Hautavaara

 

Kyläkuvaus

(Lähde: Oma Suojärvi kuvina,1991, s.28)

Hyrsylän mutkan pohjoispäässä jylhien vaarojen ympäröimänä oli Hautavaara, jonka kylänosia olivat Mäkikylä ja Alakylä. Kylä mainitaan asutuksi jo 1500-luvulla, jolloin nimenä esiintyy Utsmisjärvi. Kylä autioitui ja asutettiin uudestaan 1700-luvun alussa.

Hautavaaran ja Kaipaan välillä oli toistasataa suota ja lukuisa määrä kapulasiltoja. Kylään päästiin Karatsalmen-Petroskoin tsugunatietä. Maantie saatiin 1920-luvulla sekä rautatie jatkosodan aikana. Hautavaaran vanha tsasouna oli pyhitetty Pyhän ristin muistolle ja uusi 1934 rakennettu tsasouna Herran ristin ylentämisen muistolle. Kylän pruaznikka oli Sviizoi. Kansakoulun kylä sai 1899 ja se oli pitäjän neljänneksi vanhin koulu.

Hautavaara oli vauras kylä. Maaperä soveltui viljelykseen ja kyläläisillä oli suurviljelysuunnitelma, jonka toteuttamisen talvisota keskeytti. Maamieseura toimi kylässä v:sta 1938 ja Marttayhdistys perustettiin 1929. Myös suojeluskunta- ja lottatoimintaa harrastettiin. Hautavaara oli rajavartiostipaikka.

Hautavaaran vanhoja asujasukuja:

Tavi
Naakka
Malja
Fedotov, Jeussonen, Jakovlev, Peura
Porokka
Mäkkeli, Kukko, Vapeikko
Tuhikuttaja, Kontti, Komscha
Brelo
Harakka
Kärki