Hantsakanniemi

Kyläkuvaus

(Lähde: Oma Suojärvi kuvina, 1991, s.16)

Huttulan koulupiirinä ja postipaikkana tunnettu kylä sijaitsi Suojärven länsirannalla. Siellä oli lahden hantsakka, mistä kylän vanha nimi johtunee. Kylä kuului aikaisemmin Salonkylään.

Hantsakanniemen ensimmäinen asuja oli vv. 1728-1764 Gavrila Feudorinpoika. Kyläläisiä haukuttin hutunsyöjiksi ja huttumahoiksi, johon aihe lienee saatu kylässä kaskenneesta Huttu-suvusta.

Hantsakanniemelle oli hyvä kylätie. Kylän näkymät järvelle olivat avarat ja kauniit. Asutus oli levinnyt laajalle alueelle Tervaselästä Tarvoinlahteen saakka. Kylän osia kutsuttiin asujasukujen mukaan Truhposten, Gromovien, Savinaisten, Pöppösten ja Norppalan agjoiksi.

Kylän tsasouna oli Savinaisten agjalla ja pyhitetty ylienkeli Mikaelin muistolle ja kylän pruaznikka oli Mihailinpäivänä. Kansakoulun kylä sai 1929. Koulu toimi aluksi Matti ja Timo Gromovin taloissa. Uusi koulutalo valmistui 1938.

Kylässä oli Kuisma Savinaisen aittapuoti. Kylän postia hoitivat Jegor Gromovin perilliset. Ennen talvisotaa Koite piti sekatavarakauppaa Pöpösen agjalla Koivusen talossa. Uudenaikaisen maanviljelyksen ja konehankintojen tiennäyttäjänä kylällä on mainittava Vasili Gromov sekä Kuisma Savinaisen perilliset.

Hantsakanniemen vanhoja asujasukuja:

Hiiri, Tähkänen
Röbötti, Pässinen, Päivärinne
Pöppönen, Gromov
Karhu (nen)
Norppa
Truhponen, Filipov
Agapov – Tallus
Utkin, Sorsa
Schuskin
Savinainen
Jeulonen